Tietoisku silkistä

 

Kiinalaiset keksivät silkin valmistuksen v. 2640 eKr. Ajan saatossa taito levisi Koreaan ja Japaniin. Nykyisin silkkiä viljellään myös muissa lämpimän ilmaston maissa. Silkkiä valmistetaan kelaamalla silkkiperhosen kotelokopasta eli kokongista lankaa. Parhaat silkkilaadut saadaan mulperiperhosen toukkien kokongeista. Hyvän silkkilaadun saavuttaminen edellyttää toukkien hoitamista hyvin. Toukat käyttävät ravinnokseen ainoastaan mulperipuun lehtiä, joita ne syövät valtavia määriä. Noin kahden kilon silkkimäärän tuottamiseksi tarvitaan n. 14 000 toukkaa ja 485 kg mulperipuun lehtiä.

 

Oliko tekstissä sinulle vieraita sanoja? LUE LISÄÄ SILKIN VILJELYSTÄ TÄÄLTÄ

 

Tekstiilikuitujen jaottelun mukaan silkki kuuluu luonnonkuituihin, ja tarkemmin vielä jaoteltuna eläinkuituihin. Silkkilajit voidaan jakaa kehrääjähyönteisten mukaan mulperisilkkiin, villisilkkiin ja tussahsilkkiin, joista tärkein on viljelty mulperisilkki.